Sarvonlahden lintutornin logo

Etusivu | Sijainti | Kuvia | Havaintoja | Lintukisoja | Linkkejä | Muita lintupaikkoja Säkylässä

Säkylän Pyhäjärven linnusto

Säkylän Pyhäjärvi on laajasti lintuharrastajien piirissä tunnettu ja tunnustettu erinomaisena lintujärvenä. Monet ovat ne kiikarit ja kaukoputket, jotka vuosittain on suunnattu järven lintuja tarkkailemaan. Voimakkaista suojelutoimenpiteistä huolimatta osa Pyhäjärven rannoista on rehevöitynyt lintuvedeksi. Tällainen alue on muun muassa Sarvonlahti, jonne valmistui keväällä 2004 upea lintutorni, järven ensimmäinen. Torni on jo heti ensimmäisenä vuonna saavuttanut lintuihmisten suosion. Koululaisille lintutorni tarjoaa oivan paikan opiskella lintuja. Itse nähtynä ja tunnistettuna linnut jäävät parhaiten mieleen.

Pyhäjärvi kuuluu runsaan ja monipuolisen vesilinnuston ansiosta FINIBA-alueeseen. FINIBA tarkoittaa suomalaista tärkeää lintualuetta. Maassamme on kaikkiaan 411 tällaista aluetta.

Vuonna 2003 valmistui Suomen kosteikkojen linnuston suojeluarvostelujärjestelmä. Siinä lintuvetemme on pisteytetty eri tarkastelukriteerien perusteella. Nelitasoisen arvioinnin eri tasot ovat: pesimäaikainen suojeluarvo, muutonaikainen linnustoarvo, sulkasadonaikainen linnustoarvo ja merkitys pesimäaikaisena ruokailualueena. Suojeluarvopisteissä Pyhäjärvi-Köyliönjärvi sijoittui toiseksi heti Porin lintuvesien ja rannikon jälkeen.

Järvellä paljon pesiviä vesilintulajeja

Pyhäjärveltä löytyy pesivänä lähes kaikki maamme vesilintulajit. Runsain on telkkä ja harvinaisin ajoittain järvellä pesivä harmaasorsa. Muita vähälukuisia lajeja ovat uivelo, heinätavi, lapasorsa ja mustakurkku-uikku. Hyvin runsaana pesivät sinisorsa, haapana ja tavi. Paljon on myös pesiviä silkkiuikkuja, härkälintuja, iso- ja tukkakoskeloita. Tukkaja punasotkakin viihtyvät hyvin Pyhäjärven lahdissa.

Rantakanoihin kuuluva nokikanaa löytyy pesivänä satoja pareja. Luhtahuitti ja luhtakana ovat muutamalla parilla jokavuotisia pesijöitä.

Ensimmäinen onnistunut kyhmyjoutsenten pesintä tapahtui 1996 Sarvonlahdella. Suomen kansallislintu laulujoutsen asettui pesimään 2003 myös Sarvonlahdelle. Kummatkin joutsenlajit pesivät tällä hetkellä muutaman parin voimin järven ruohikkoisilla rannoilla. Kanadanhanhesta tuli järvelle pesivä laji 1990. Nyt näitä kookkaimpia hanhiamme pesii jo kymmenkunta paria vuosittain. Ilmeisesti merihanhikin on pesinyt järvellä ja valkoposkihanhipareistakin on saatu pesimäaikaisia havaintoja.

Muuttavia lintuja matkaa järven selällä

Pyhäjärven laaja selkä vetää varsinkin muuttoaikana puoleensa pohjoiseen muuttavia tai muutolta palaavia lintuja. Tällaisia ovat muun muassa alli, pilkkasiipi, mustalintu, lapasotka ja uivelo. Linnut pysähtyvät usein järvelle muutamiksi päiviksi lepäämään ja ruokailemaan. Joskus hyvällä muuttosäällä kuuluu pimeydestä vain lintuparvien ääntelyä niiden jatkuessa pysähtymättä määränpäätään kohti.

Myös tiiroja ja lokkeja järvi vetää puoleensa. Havaintoja on pikkutiirasta, riuttatiirasta ja joka vuosi tavattavasta mustatiirasta. Merilokki ja jopa isolokkikin löytyvät silloin tällöin tavallisten lokkien lisäksi Pyhäjärveltä. Pohjois-Norjan rannikkojen pesimälintu, pikkukajavakin on lähes jokavuotinen vierailija järvellä.

Linnusto muuttuu

Pyhäjärven lintukanta on viime vuosina runsastunut usealla lajilla. Viiksitimali entiseltä nimeltään partatiainen on mieltynyt varsinkin Emänkarin ruovikoihin. Sarvonlahden ruovikoista sen sijaan löytyy silloin tällöin maassamme harvinaisena pesivä rastaskerttunen. Harmaahaikaroita näkee etenkin syksyisin järven rehevissä lahdissa. Meriharakalla on jopa muutaman parin pesivä kanta Pyhäjärvellä. Aika uusia tulokkaita ovat myös kanadanhanhi sekä kyhmy- ja laulujoutsen. Meren rantojen karikukkokin on pesinyt järven kiviluodolla.

Mitä sitten seuraavaksi? Onko uusia lajeja vielä tulossa? Kyllä on mitä todennäköisimmin. Seuraava pesimälaji voisi olla merimetso Emänkarilla tai harmaahaikara jonkun korkean puun latvassa. Tai valkoposkihanhi, joita jo on pesimäaikana liikkunut pareittain järvellä.

Pyhäjärven rehevät rantalehdot, joissa on runsaasti lahoja lehtipuita, ovat monien lintujen, kuten tikkojen suosiossa. Maassamme viime vuosikymmeninä kovasti vähentynyt pikkutikka pesii jopa muutaman kymmenen parin voimin järven rantalehdoissa. Niissä viihtyy myös harmaapäätikka.

Alkukesällä lintujen konsertti valtaa lehdot upealla laulannallaan. Siellä esittävät parastaan kultarinta, lehtokerttu ja mustapääkerttu. Ääntään tuovat esille myös punarinnat, sirittäjät, pajulinnut, metsäkirviset, mustarastaat ja monet muut siivekkäät.

Lintujen havainnointia Pyhäjärvellä helpottaa 2004 keväällä valmistunut Sarvonlahden lintutorni. Allekirjoittanut oli tornin alullepanija. Hyvä paikka löytyi Porin Prikaatin vesialueen rannasta. Tornista onkin tullut suosittu lintujen katselukohde, tuhansia lintujen ystäviä käy siellä vuosittain hyvin laajalta alueelta.

Erkki Kallio
Everstiluutnantti, luontokuvaaja

Julkaistu alunperin: Autojoukkojen Turun Kilta ry:n tiedotuslehdessä; VETOAKSELI 3/2007
Julkaistu tällä sivustolla kirjoittajan, Erkki Kallio, luvalla